Sanoja elämän sivuilla

Olin mukana ensimmäisessä tänä syksynä järjestettävässä Novellikoukussa Salon pääkirjastossa. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun osallistuin tapahtumaan. En edes muista, milloin kuulin ensimmäistä kertaa Novellikoukusta, mutta siitä on ainakin jo useampi vuosi aikaa. En vain koskaan saanut lähdettyä tapahtumaan, aina oli muka jotakin muuta ja lopulta vain unohdin koko asian, vuosiksi. Nyt viimein sain lähdettyä mukaan. Alkuun minua vähän jännitti. Pääkirjasto on minulle kuitenkin entuudestaan tuttu paikka, ja osasin jo arvata, missä Novellikoukku mahdetaan järjestää. Tulin hyvissä ajoin jo paikalle ja istuuduin mukavaan nojatuoliin. Levittelin kassini ja laukkuni, ja kaivoin käsityöni esiin. Katselin ympärilleni ja huomasin monen muun myös saapuneen jo paikalle. Heidän innokas keskustelunsa sai minut hymyilemään. He olivat saattaneet käydä täällä jo vuosia. Novellikoukku. En ole erityisen taitava tekemään käsitöitä. Olen vuosien varrella neulonut ja virkannut, mutta työni ovat olleet ...

Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000) on Johanna Sinisalon esikoiskirja, joka voitti ilmestymisvuotenaan Finlandia-palkinnon ensimmäisenä fantasiakirjana. Hän on kirjoittanut sen jälkeen useita scifi- ja fantasiakirjoja, ja voittanut uransa aikana muitakin palkintoja. Mutta minkälaisen tarinan hänen ensimmäinen kirjansa kertoi? Tarina ihmisen ja peikon ystävyydestä Ennen päivänlaskua ei voi kertoo Mikaelista, menestyneestä freelancer-valokuvaajasta, joka löytää sattumalta kaupunkiin eksyneen peikonpoikasen ja vie sen kotiinsa. Hän huomaa peikon voivan huonosti ja tekee kaikkensa sen pelastamiseksi. Hän ajattelee palauttavansa peikon takaisin luontoon sen tervehdyttyä, mutta kiintyykin syvästi eläimeen. Peikon ja Mikaelin elämät alkavat kietoutua toisiinsa peruuttamattomalla tavalla, joka vain syvenee kirjan edetessä. ” Hänen ja peikon välille solmiutuu maaginen tiivis suhde, joka saattaa vähitellen sijoiltaan koko elämän. Jos hän olikin aluksi kuvitellut voivansa vangita palan vil...

Turun kirjamessut järjestettiin 3.-5.10.2025, ja nämä olivat ensimmäiset kirjamessut, johon olen koskaan osallistunut. Ensimmäiset kirjamessut Turussa järjestettiin jo 35 vuotta sitten, joten mielenkiinnolla menin tutkailemaan, mitä kaikkea kirjamessut pitävätkään sisällään. Logomo ulkopuolelta. Messujen teemana oli Aloita uusi tarina , joka sopi mielestäni hyvin aiheeksi ja ehkä se oli myös viittaus Turun kirjamessujen uuteen sijaintiin. Ensi vuonna messut järjestään samalla paikalla, joten ehkä tästä alkaa jonkinlainen Turun kirjamessujen uusi luku. Uutena paikkana kulttuurikeskus Logomo Koska en ole ollut aikaisemmin kirjamessuilla, minun oli vaikea verrata näitä messuja niihin, joita aikaisempina vuosina on järjestetty. Tilana Logomo oli minusta hieman sekava, ja onnistuin eksymään messualueella kartasta huolimatta. Erilaisia lavoja ja tiloja oli paljon ja ne oli sijoiteltu ympäri Logomoa. Ehkä siksi koin tilan hieman sekavaksi, vaikka löysinkin jokaiseen paikkaan lopulta perille....

Voiko bloggaamisen aloittaa liian myöhään? Moni teistäkin on varmaan nähnyt useammankin jutun siitä, että bloggaaminen on kuollut ja blogien aika on taakse jäänyttä elämää. Ainakin itse olen törmännyt tämänkaltaisiin julkaisuihin, ja varsinkin silloin, kun aloin tätä blogia suunnitella ja ottaa asioista selvää. Mutta entä jos tarkoitus on vain harrastaa ja saada itselleen mukavaa ajanvietettä? Ehkä tutustua sen kautta uusiin ihmisiin? Voiko silloin bloggaaminen olla koskaan liian myöhäistä? Kehno ensimmäinen blogi, tai sen yritys Ensimmäistä kertaa ajattelin kokeilevani bloggaamista syksyllä 2019. Sitä ennen olin miettinyt bloggaamista useastikin, mutta minusta tuntui, ettei minulla ollut siihen mitään hyvää aihetta. Vuonna 2019 aloitin opintoni musiikkialalla ja ajattelin, että tässähän on hyvä aihe blogille. Voisin kirjoittaa musiikista ja siihen liittyvistä opinnoistani. En suunnitellut blogiani tuon enempää etukäteen vaan ajattelin, että minulla on kyllä hyvin aikaa ja materiaalia ...