Sanoja elämän sivuilla

Miten lukihäiriö vaikuttaa lukemiseen ja kirjoittamiseen omassa elämässäni? Ja millä muilla tavoilla se vaikuttaa elämääni? Lukihäiriö-sarjan osassa 1 käsittelin lukihäiriön erilaisia vaikutuksia ja osassa 2 lukihäiriötestiä ja pelkoa omasta tyhmyydestä . Lukihäiriö ja lukeminen nykypäivänä Minulla lukihäiriö on vaikuttanut siihen, että olen hidas lukemaan. Joskus hyvinkin hidas. Rivini voivat lukiessa ”pomppia” tai kirjain voi muuttua tai kirjaimet vaihtaa paikkaansa. Se ei ole minusta liian häiritsevää, tosin yhden kirjaimen muuttuminen voi vaihtaa koko sanan tai lauseen merkitystä, mikä voi johtaa joko kummalliseen lauseeseen tai väärinymmärrykseen. Näitä sattuu kuitenkin melko harvoin, ja yleensä huomaan hetken päästä lukeneeni sanan tai kohdan väärin. Pystyn lukemaan myös hieman nopeamminkin. En tosin tiedä, kuinka nopeaa oma ”nopea” lukemiseni on, mutta tällä tavalla lukiessani minulle ei jää oikein mitään tekstistä mieleen. Voin muistaa muutaman sanan tai yksittäisen asian, mut...

Suomalaista kansantarustoa ja mytologiaa yhdistettynä historiaan 1400-luvun Suomen metsissä. Haltijoita, tietäjiä, vanhoja tapoja ja perinteitä. Olin kerta kaikkisen kiinnostunut, kun minulle ehdotettiin tämän kirjan lukemista. Jostain syystä en ollut kuullutkaan tästä aikaisemmin, mutta nyt oli hyvä tilaisuus korjata tilanne. Kirjasarjan ensimmäinen osa Ikimetsien sydänmailla (Gummerus, 2017) on Mikko Kamulan esikoisromaani ja Metsän kansa -kirjasarjan ensimmäinen osa. Kamulalla onkin vankka osaaminen historiasta kansanperinteen tutkijana ja harrastajana. Hän on opiskellut folkloristiikkaa, kansantiedettä ja historiaa Turun yliopistossa sekä työskennellyt kulttuuriperinnön parissa. Metsän kansa -kirjasarja on sekoitus historiankirjoitusta ja fantasiakirjallisuutta. Olikin jännittävää lukea, miten juuri suomalainen mytologia taipuu fantasiamaailmaan, jossa yleensä kaikki on kirjoittajan omaa keksintöä. Nyt asia oli toisin. Muita kirjasarjaan kuuluvia kirjoja ovat Iso härkä (2018),...

Pohdin aikaisemmassa blogipostauksessani sitä, mikseivät runot kosketa minua . Mietin paljon asiaa postaukseni julkaisun jälkeen. Ehkä tosiaan kyse on siitä, etten ymmärrä runoja. Ehkä en vain saa kiinni siitä, mikä tekee joskus niin koukeroisesta ja maalailevasta sanailusta niin hienoa tai kaunista. Vai tarvitseeko minun edes saada siitä kiinni? Miten voin oppia ymmärtämään runoja? Klassisesta musiikista runouteen Edellä mainitsemaani kysymystä olen miettinyt jo jonkin aikaa. Haluaisin oppia ja pystyä havaitsemaan kielen pienimmätkin sävyt ja hienovaraisimmat ilmaukset. Ja ymmärtää, mitä niillä tarkoitetaan. Ehkä alkuun ei tarvitsisi oppia kaikkea, mutta edes vähän enemmän. Mutta miten sitä voi oppia? Mietin aikaani ennen musiikkiopintojani. Klassinen musiikki oli minulle toki tuttua koulun musiikkitunneilta, joissa aiheitta sivuttiin nopeasti ohimennen. Taidettiin jopa kuunnella jokin kappale Mozartilta ja Beethovenilta . En silti koskaan kuunnellut klassista musiikkia, en ainakaan ...

Vietän mielelläni paljon aikaa kirjastossa. Pidän niiden loputtomista hyllyistä täynnä mielenkiintoisia ja erilaisia kirjoja. Sohvasta, jossa voin niitä ihmetellä ja erilaisista työskentelypisteistä, joihin voin läppärini kanssa mennä kirjoittamaan tätäkin blogipostausta. Kirjastossa tunnen itseni rauhalliseksi ja tuntuu kuin kaikki oman elämän sen hetkiset murheet väistyisivät hetkeksi. Maailmanlopun viimeinen paikka Muistaakseni kun Walking Dead -sarja oli vasta tullut, mietin mitä tapahtuisi, jos ihmiset muuttuisivat oikeasti zombeiksi ja valtaisivat maan. Joutuisimme sarjan kaltaiseen maailmanlopun raatelemaan tunnelmaan, taistelemaan oikeasti selviytymisen puolesta. Mietin, mitä voisin edes tehdä siinä tilanteessa? En jäänyt kovin syvällisesti pohtimaan erilaisia selviytymisstrategioita, vaan mietin asiaa hieman vapaammin. Minne menisin, jos saisin valita loppuiäkseni vain yhden paikan? Mietin mielessäni melko nopeasti kirjastoa. Ei ehkä selviytymisen kannalta paras mahdollinen pa...