Joskus vain riittää, että kirjoittaa
Joskus kirjoittaessaan huomaa, ettei keksikään mitään aihetta kirjoittamiselle. Sanoja ei vain synny. Entä jos ei olekaan mitään sanottavaa? Ja onko se niin vakavaa? Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Joskus vain riittää, että kirjoittaa Esitelmäni aihe: ei aihetta Olin viettämässä lukion jälkeistä välivuotta Jyväskylän Alkio-opistolla ja kävin siellä ollessani puheviestinnän opintoja. Vaikka emme keskittyneet kurssilla sen nimenkään perusteella lainkaan kirjoittamiseen, muistan kurssilla pitäneeni puheen siitä, etten keksinyt mitään aihetta puheelleni. Kurssilla kävimme läpi, minkälainen hyvä puhe on ja minkälainen puhe sopii eri tilanteisiin. Teimme erilaisia harjoituksia lyhyiden juhlapuheiden pitämisestä 10-15 minuuttia kestäviin esitelmiin. En ollut mielestäni hyvä puhuja enkä viihtynyt ihmisten edessä. Varsinkaan silloin, kun puheen harjoittelemiseen ei annettu liiemmin aikaa. Tyhjä vihko odottaa sanoja sen täytteeksi. Kouluaikoinani harjoittelin esitelmien pi...