Sanoja elämän sivuilla

Sumuisia katuja 1800-luvun Lontoossa, salaperäinen ovi ja sen vastenmielisyyttä huokuva pienikokoinen asukas. Olin odottanut turhan pitkään kirjan Tohtori Jekyll ja herra Hyde (Otava, 2007) lukemista. Klassikkohaasteen 23 myötä siihen avautui loistava mahdollisuus. Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Tohtori Jekyll ja herra Hyde Yllättävä alku vie mukanaan Miten kerrassaan kiehtova ja mielenkiintoinen alku kirjassa oli! Olin jostain syystä kuvitellut, että tarinaa kertoisi nimenomaan tohtori Jekyll, tai edes herra Hyde, mutta näin ei suinkaan ollut. Herra Utterson on viileä ja niukkasanainen lakimies, joka kaikessa vakavuudessaan on kuitenkin auttavainen ja kirjankin mukaan rakastettava. Ja toki myös tohtori Jekyllin hyvä ystävä. Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde Tarina alkaa herra Uttersonin ja hänen toisen ystävänsä, herra Enfieldin, perinteeksi käyneestä sunnuntaikävelystä 1800-luvun Lontoon sumuisilla kaduilla. Sattumalta he törmäävät salaper...

Olen intoutunut suunnittelemaan. Miten paljonkin mietin asioita etukäteen, tarkistan ja otan selvää, lasken, punnitsen… Teen tätä jopa liiaksi asti. Kesä on jostain syystä, tai juurikin tästä syystä, poikkeus. En juurikaan aikatauluta sitä etukäteen. Kesä, eikä mitään tekemistä? Suunnittelemattomuudessa on se hyvä puoli, että voi nauttia enemmän hetkestä. Nauttia siitä tunteesta tai ajatuksesta, mikä milloinkin tulee mieleen, ja toimia sen mukaan. Eräs läheiseni on tässä omimmillaan, ja hänelle tuleekin usein yllättäviä ja mielenkiintoisia ideoita. Niitä sitten toteutamme tilanteen ja sään niin salliessa. Tämäkin kaunis maisema tuli vastaan hieman vahingossa, kun tutun lenkkireitin sijaan meninkin vähän matkaa toiseen suuntaan. Toki kaikkia toiveita tai haaveita kesän suhteen ei tule toteutetuksi, jos niitä ei etukäteen suunnittele. Jotkin tapahtumat ovat vain tiettyyn aikaan ja tietyssä paikassa. Nämä ovatkin minulle hieman hankalampia. Välillä haluaisin olla melkein joka paikassa muk...

Fantasiatrilogia Maameren tarinat 1-3 (WSOY, 2002) kertoo nuoren Varpushaukan kasvun nuoresta pojasta aikuiseksi, mahtavaksi maagiksi, jolla on suuri vaikutus Maameren saarivaltion kohtalossa. Jokaisessa kirjassa tarinaa vie eteenpäin eri päähenkilö, mutta tarinat kietoutuvat toisiinsa luoden yhtenäisen kokonaisuuden. Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Maameren tarinat 1-3 Kolme tarinaa yksissä kansissa Ensimmäisessä osassa Maameren velho Varpushaukaksi kutsuttu nuori poika, tosinimeltään Ged, omaa lahjakkuutta magiaan ja pääsee opiskelemaan taikuutta Rokeen, velhojen saarelle. Oppimisesta innostunut nuorukainen innostuu liikaa esittelemään omia taitojaan ja päästää vahingossa irti varjon, joka tulee vainoamaan häntä ja viemään hänet matkalle maailman ääriin. ”Pitkään pitivät takaa-ajettava ja metsästäjä yllä hurjaa, vinhaa vauhtiaan ja päivä pimeni nopeasti. Ged tiesi, että viimeisten tuntien mahtavalla vauhdilla hän oli varmasti jo jättänyt Gontin taakseen...

Osallistun ensimmäistä kertaa Klassikkohaasteeseen ja vuorossa on jo peräti 22. kerta! Ihmeteltyäni jonkin aikaa ohjeita ja mietittyäni, uskaltaisinko ottaa haasteen vastaan, tulin kuitenkin lopputulokseen, että miksipäs ei. Klassikkohaasteeseen sopiva kirja odottikin jo sopivasti lukulistallani. Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Ruohometsän kansa Ruohometsän kansa Ruohometsän kansa (1972, WSOY) kertoo omasta tutusta ja turvallisesta kylästään lähtevistä villikaniineista, jotka uhkarohkeasti etsivät ja taistelevat omasta uudesta pesästään ja sen tuomasta onnesta. Matkan on pitkä ja haasteita tuovat niin ihmiset, elilit eli viholliseläimet ja jopa toiset kaniinit. Tarina vie lukijan villikaniinien maailmaan, niiden yhdyskuntiin, ruokailutottumuksiin ja muihin tapoihin, mutta myös hyvin inhimillisellä ja helposti lähestyttävällä tavalla niiden ajatuksiin, tunteisiin ja puheisiin asti. ” ”Sitten sinä siis lähdet kylästä?” Kaikki hätkähtivät suoruutta jolla Isopää kä...

Frankensteinin hirviö on varmasti monille tuttu erilaisista populaarikulttuurin yhteyksistä. En edes muista, milloin olisin törmännyt siihen ensimmäisen kerran, mutta epäilen sen tapahtuneen jo joskus lapsena. Mutta mikä on Frankensteinin ja sen hirviön tarina alun perin? Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Frankenstein Kirjailijan idea tuli unesta Frankenstein julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1818. Siitä on vuosien varrella tehty useampikin suomennos, joista itse luin viimeisimmän vuodelta 2021 (Basam Books). Siihen oli mukavasti lisätty aikaisempien julkaisujen esipuheet, joissa myös itse kirjan kirjoittaja Mary Shelley pääsi ääneen. Mary Shelley: Frankenstein Shelley, hänen miehensä ja pari heidän ystäväänsä olivat sateisena iltana lukeneet viihdykkeenä kummitustarinoita ja päätyneet haastamaan toisensa kirjoittamaan oman kummitustarinansa. Ajatus ei edennyt Mary Shelleyn mielessä sinä iltana vielä sen pidemmälle, vaan hän jäi kuuntelemaan miehensä ja ystävän...