Tekstit

Marko Hautala: Itsevalaisevat

Kuva
Psykologista jännitystä ja jopa kauhua aikuisten ja nuorten niin erilaisten maailmojen välillä. Kun toiset yrittävät kulkea pimeydestä kohti valoa, niin toiset pyrkivät valon avulla löytää pimeyteen. Mielenkiinnolla tartuin tähän Tiiliskivi-palkinnon voittaneeseen kirjaan, joka luo jännittävän tarinan näiden asioiden välille. Tarinat kohtaavat odottamattomalla tavalla Itsevalaisevat (Tammi, 2008) kirjan tarina alkaa Eliaksesta, perheenisästä, joka on palaamassa autolla kotiinsa juuri jättämänsä rakastajattarensa luota. Sateisessa risteyksessä odottaessaan valojen vaihtumista Elias huomaa tutun sadetakin. Se on samanlainen kuin hänen tyttärellään Iiriksellä. Mutta kuka tuo vanha mies hänen rinnallaan on? Ja miksi miehen kasvot näyttävät hupun alla jotenkin kummallisilta? Elias ei saa näkemäänsä mielestään. Varsinkaan sen jälkeen kun selviää, että hänen tyttärensä on kadonnut. ”Maailma ympärillä oli paikoillaan, jähmettynyt kuin valokuva, välinpitämätön. Se jatkoi aivotonta kulkuaan, ei ...

Kirjailijavieraana Anni Kytömäki

Kuva
Olin kuuntelemassa 16.4.2026 Salon pääkirjastossa Kirjailijavieraana ollutta Anni Kytömäen haastattelua. Täytyy myöntää, että Finlandia-voittaja ei ollut minulle ennestään kovin tuttu, vaikka olenkin hänen voittajakirjastaan joskus kuullutkin. Oli mielenkiintoista tutustua Kytömäkeen, ja kuulla hänen tarinansa lapsuuden metsien tarinoista kohti kirjailijan uraa. Lapsuuden metsissä tarinoita alkoi syntyä Pirkanmaalta kotoisin oleva luonnonystävä, tai näin haastattelija Päivi Palm kuvailee Anni Kytömäkeä . Luonto on ilmeisen tärkeä Kytömäelle, ja hän kertookin puhuvansa mieluummin luontoyhteydestä kuin luontosuhteesta. Luontosuhde ei hänen mukaansa kuvaa tarpeeksi hyvin sitä, kuinka me kaikki olemme osa luontoa ja sen monimuotoisuutta. Ja kuinka voimme tuntea tuon yhteyden kulkemalla metsässä, niin kuin hän on itsekin lapsuudestaan usein tehnyt. Kirjailijavieraana Anni Kytömäki Salon pääkirjastossa. Lapsuudesta asti metsällä onkin ollut tärkeä vaikutus Kytömäen elämään. Hän piti jo tuoll...

Onko some tarpeellinen blogille?

Kuva
Tarvitseeko bloggaamisen lisäksi Facebookia, Instagramia tai Tiktokia? Jotain sosiaalista mediaa kun niin usein tunnutaan suositeltavan blogin lisäksi. Mutta onko some oikeasti hyödyllinen bloggaamisen kannalta? Entä somen tuomat haittapuolet? Tuttu ja turvallinen Facebook Käytin Facebookia nuoruudessani ahkerasti. Päivitin sinne turhia ajatuksenjuoksujani, lisäilin kuvia lähinnä itsestäni sekä kommentoin ja tykkäsin ystävieni päivityksistä. Lopulta päivitin Facebookiani enää vain harvakseltaan ja vähitellen lopetin sen käytön. Monesti mietin jopa koko profiilini poistamista. Mutta siellä se edelleen on. Viimeisin päivitys taitaa tosin olla jostain ehkä neljän vuoden takaa. Facebookin aktiivisen käytön lopetettuani en ole juurikaan kaivannut sitä. En ole enää kiinnostunut jakamaan sinne tietojani omasta elämästäni tai kuvia itsestäni. Ajatus siitä tuntuu tällä hetkellä minusta hieman teennäiseltä ja jotenkin myös, no, itsekeskeiseltä. Ymmärrän kuitenkin, jos joku haluaa sitä käyttää. O...

Huono suomi vai sittenkin vain murre

Kuva
Suomen kielemme on rikas ja omaa erilaisia murteita ja niiden yhdistelmiä, joita itsekin sekoitan puheessani huomaamattani. Ja vaikka suomalainen olenkin, joskus minua on luultu puheeni perusteella ulkomaalaiseksi. Helposti tarttuvat murteet Olen kotoisin Kuusamosta ja puheestani voi huomata pohojoisia piirteitä. Harmikseni minulle kerrottiin jo ala-asteella, että Kuusamon oma murre on tyystin kadonnut. Opettajani mukaan enää vain harvat puhuivat sitä, ja hekin olivat pitkälti jo vanhainkodin asukkaita. En osaa arvioida, mitä murretta tarkalleen puhuin asuessani vielä Kuusamossa, mutta uskon sen ainakin hyvin läheisesti muistuttavan Oulun murretta. Se kuulostaa ainakin omaan korvaani kaikista kotoisimmalta. Muiden alueiden murteet tarttuvat minuun liiankin helposti. Asuessani Varsinais-Suomessa jo yli kymmenettä vuotta en voi välttyä kuulemasta ja itsekin käyttämästä sen murteen sanoja, esimerkiksi sanaa kui . Se ei ole mielestäni erityisen kaunis sana, ja yritän aina muistaa korvata ...

Puoli vuotta bloggaamista

Kuva
Bloggaamisen maailma oli kiehtonut minua jo jonkin aikaa: mitä voin tarjota sen kautta muille ja mitä siitä voin itse saada. Nyt olen ollut osa tätä maailmaa noin puolisen vuotta. Mitä ajatuksia se on minussa herättänyt? Ihanat ja kamalat pienet virheet Aloitin bloggaamisen pitkän harkinnan jälkeen. Ajatus aloittamisesta tuntui silloin jännittävältä ja epävarmalta, ja pohdin usein, onko bloggaamisen aloittaminen liian myöhäistä tai kannattaako valita Bloggeria . Nyt olen tyytyväinen, että uskalsin lähteä tätä kokeilemaan. En edelleenkään ole ihan varma, miten kaiken pitäisi tai kuuluisi toimia, ja välillä huomaan vasta paljon myöhemmin tekemiäni pieniä virheitä. Tekemiäni virheitä ovat muun muassa asetusten ongelmat, toisten blogeihin kommentoiminen ja jopa omista otsikoistani löytämäni kirjoitusvirheet. Tekstini eivät kuulemma päivity kaikille lukijoilleni, mutta useiden yritysten jälkeen en edelleenkään ole löytänyt siihen ratkaisua. Varsinkaan, kun huomaan joillekin teille tekstini...

Lukihäiriö-sarja osa 3: Miten lukihäiriö näkyy arjessani?

Kuva
Miten lukihäiriö vaikuttaa lukemiseen ja kirjoittamiseen omassa elämässäni? Ja millä muilla tavoilla se vaikuttaa elämääni? Lukihäiriö-sarjan osassa 1 käsittelin lukihäiriön erilaisia vaikutuksia ja osassa 2 lukihäiriötestiä ja pelkoa omasta tyhmyydestä . Lukihäiriö ja lukeminen nykypäivänä Minulla lukihäiriö on vaikuttanut siihen, että olen hidas lukemaan. Joskus hyvinkin hidas. Rivini voivat lukiessa ”pomppia” tai kirjain voi muuttua tai kirjaimet vaihtaa paikkaansa. Se ei ole minusta liian häiritsevää, tosin yhden kirjaimen muuttuminen voi vaihtaa koko sanan tai lauseen merkitystä, mikä voi johtaa joko kummalliseen lauseeseen tai väärinymmärrykseen. Näitä sattuu kuitenkin melko harvoin, ja yleensä huomaan hetken päästä lukeneeni sanan tai kohdan väärin. Pystyn lukemaan myös hieman nopeamminkin. En tosin tiedä, kuinka nopeaa oma ”nopea” lukemiseni on, mutta tällä tavalla lukiessani minulle ei jää oikein mitään tekstistä mieleen. Voin muistaa muutaman sanan tai yksittäisen asian, mut...

Suomalaista kansantarustoa tarinana: Ikimetsien sydänmailla

Kuva
Suomalaista kansantarustoa ja mytologiaa yhdistettynä historiaan 1400-luvun Suomen metsissä. Haltijoita, tietäjiä, vanhoja tapoja ja perinteitä. Olin kerta kaikkisen kiinnostunut, kun minulle ehdotettiin tämän kirjan lukemista. Jostain syystä en ollut kuullutkaan tästä aikaisemmin, mutta nyt oli hyvä tilaisuus korjata tilanne. Kirjasarjan ensimmäinen osa Ikimetsien sydänmailla (Gummerus, 2017) on Mikko Kamulan esikoisromaani ja Metsän kansa -kirjasarjan ensimmäinen osa. Kamulalla onkin vankka osaaminen historiasta kansanperinteen tutkijana ja harrastajana. Hän on opiskellut folkloristiikkaa, kansantiedettä ja historiaa Turun yliopistossa sekä työskennellyt kulttuuriperinnön parissa. Metsän kansa -kirjasarja on sekoitus historiankirjoitusta ja fantasiakirjallisuutta. Olikin jännittävää lukea, miten juuri suomalainen mytologia taipuu fantasiamaailmaan, jossa yleensä kaikki on kirjoittajan omaa keksintöä. Nyt asia oli toisin. Muita kirjasarjaan kuuluvia kirjoja ovat Iso härkä (2018),...

Voiko runoja oppia ymmärtämään?

Kuva
Pohdin aikaisemmassa blogipostauksessani sitä, mikseivät runot kosketa minua . Mietin paljon asiaa postaukseni julkaisun jälkeen. Ehkä tosiaan kyse on siitä, etten ymmärrä runoja. Ehkä en vain saa kiinni siitä, mikä tekee joskus niin koukeroisesta ja maalailevasta sanailusta niin hienoa tai kaunista. Vai tarvitseeko minun edes saada siitä kiinni? Miten voin oppia ymmärtämään runoja? Klassisesta musiikista runouteen Edellä mainitsemaani kysymystä olen miettinyt jo jonkin aikaa. Haluaisin oppia ja pystyä havaitsemaan kielen pienimmätkin sävyt ja hienovaraisimmat ilmaukset. Ja ymmärtää, mitä niillä tarkoitetaan. Ehkä alkuun ei tarvitsisi oppia kaikkea, mutta edes vähän enemmän. Mutta miten sitä voi oppia? Mietin aikaani ennen musiikkiopintojani. Klassinen musiikki oli minulle toki tuttua koulun musiikkitunneilta, joissa aiheitta sivuttiin nopeasti ohimennen. Taidettiin jopa kuunnella jokin kappale Mozartilta ja Beethovenilta . En silti koskaan kuunnellut klassista musiikkia, en ainakaan ...

Tärkeä paikka elämässäni: Kirjasto

Kuva
Vietän mielelläni paljon aikaa kirjastossa. Pidän niiden loputtomista hyllyistä täynnä mielenkiintoisia ja erilaisia kirjoja. Sohvasta, jossa voin niitä ihmetellä ja erilaisista työskentelypisteistä, joihin voin läppärini kanssa mennä kirjoittamaan tätäkin blogipostausta. Kirjastossa tunnen itseni rauhalliseksi ja tuntuu kuin kaikki oman elämän sen hetkiset murheet väistyisivät hetkeksi. Maailmanlopun viimeinen paikka Muistaakseni kun Walking Dead -sarja oli vasta tullut, mietin mitä tapahtuisi, jos ihmiset muuttuisivat oikeasti zombeiksi ja valtaisivat maan. Joutuisimme sarjan kaltaiseen maailmanlopun raatelemaan tunnelmaan, taistelemaan oikeasti selviytymisen puolesta. Mietin, mitä voisin edes tehdä siinä tilanteessa? En jäänyt kovin syvällisesti pohtimaan erilaisia selviytymisstrategioita, vaan mietin asiaa hieman vapaammin. Minne menisin, jos saisin valita loppuiäkseni vain yhden paikan? Mietin mielessäni melko nopeasti kirjastoa. Ei ehkä selviytymisen kannalta paras mahdollinen pa...

J. R. R. Tolkien: Kullervon tarina

Kuva
Harva varmaan tietää, että J. R. R. Tolkien kirjoitti Kalevalan Kullervon tarinasta oman versionsa. Tämä versio ei hänen elinaikanaan nähnyt päivänvaloa, mutta löydetyt luonnokset on nyt myöhemmin koottu yhteen omaksi teoksekseen. Näin pääsemme kurkistamaan Tolkienin luonnoksiin ja ajatuksiin, minkälaisen tarinan hän olisi halunnut kertoa meille tutusta Kullervosta. Ja mitä mieltä hän oli muuten Kalevalasta . Tolkien: Kullervon tarina J. R. R. Tolkienin (1892-1973) Kullervon tarina (WSOY, 2016, toimittanut Verlyn Flieger) koostuu kolmesta eristä kirjoituksen ryppäästä. Ensimmäinen rypäs on luonnoksista koottu Kullervon tarina , seuraavana Tolkienin kaksi luentoa Kalevalaan ja Kullervon tarinaan liittyen ja lopuksi kirjan toimittajan omia ajatuksia ja pohdintoja Tolkienista ja hänen suhteestaan Kalevalaan ja Kullervoon. J. R. R. Tolkien: Kullervon tarina. Kirjan kansikuva on osa Tolkienin maalaamasta maalauksesta Pohjan maa. Tolkienin kirjoittama Kullervon tarina on arviolta vuo...