Tekstit

Substack – miksi siirryn sinne?

Kuva
Kirjoittamiseni ei suinkaan pääty, vaan vaihtaa vain osoitettaan Substackiin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Blogista uutiskirjeisiin Julkaiset kirjoituksesi omalle sivullesi blogin tapaan, mutta sen lisäksi ne ilmestyvät suoraan lukijan sähköpostiin. Miltä se kuulostaisi? Alkuun olin kieltämättä hieman epäileväinen, niin kuin minulla on vähän tapana kaiken uuden suhteen. Mutta vähitellen ottaessani asiasta enemmän selvää, kiinnostukseni uutiskirjeisiin heräsi. Miten Substack toimii? Tässä hyvin hyvin lyhyt ja tiivis versio: Luot oman sivuston Kirjoitat tekstin ja julkaiset sen Teksti ilmestyy sivullesi blogin tapaan Lukija löytää sivustosi, pitää tekstistäsi ja tilaa kanavasi Jatkossa lukija saa tekstisi suoraan sähköpostiin uutiskirjeenä Substackissa on olemassa muitakin ominaisuuksia, kuten lukijoiden aktivointi kyselyiden avulla, mahdollisuus chattailuun ja Substackin ”oma some”, jossa voit muistuttaa uutiskirjeesi ilmestymisestä tai jakaa lyhyempiä kirjoituksiasi. Kirjoituksia...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Ensimmäinen ja viimeinen blogivuosi?

Kuva
Ensimmäinen vuosi bloggaamista saa minut kiitolliseksi, mutta samalla haikeaksi. Jääkö tämä myös viimeiseksi vuodeksi? Tutustumista kirjamaailmaan Ensimmäinen vuosi bloggaillessa on mennyt täysin ihmetellessä ja kokeillessa. Muistan vieläkin tätä aloittaessa, miten paljon minulla oli epävarmuutta, huolta ja jopa pelkoa, miten kaikki tulee menemään. Osaanko, tai opinko tätä ollenkaan? Pelkäämiltäni virheiltä en voinut välttyä, ja kerroin niistä tarkemmin Puoli vuotta bloggaamista -postauksessani. Nyt osaan suhtautua noihin ”virheisiin” onneksi jo paljon armollisemmin. Kirjoittaminen ylipäätään on prosessi, jossa ei koskaan voi tulla valmiiksi – kuten ei varmaan blogissakaan. Blogini tarkoitus oli alun perin vain tutustua kirjallisuuden maailmaan. Kirjoitin niin kirjoista, kirjailijoista, kirjoittamisesta kuin erilaisista tapahtumistakin ihmetellen ja hämmästellen kaikkea ympärilläni. Postaukset olivat pitkiä, ja näin jälkeenpäin mietin, miten minulla riitti aikaa ja jaksamista kirjoitt...
2 kommenttia
Lue lisää »

Elämäsi kirjahylly: Keskiyön kirjasto

Kuva
Elämä on täynnä pettymyksiä ja katumuksen aiheita. Mitä jos olisitkin valinnut sen toisen uran? Entä jos et olisikaan eronnut nuoruuden rakkaudestasi? Ja entä jos pääsisit sittenkin kokemaan sen kaiken... Valitse elämäsi kirjahyllystä Matt Haigin kirjoittama Keskiyön kirjasto (Aula&Co, 2020) kertoo 35-vuotiaasta yksinäisestä sinkusta Norasta, joka tuntee elämänsä olevan yhtä pettymystä. Potkut musiikkiliikkeestä, viilenneet välit veljeen ja paras ystävä, joka ei vastaa viestiin. Viimeisimpänä hänen kissansa löytyy kadulta kuolleena, mikä saa Noran päätymään epätoivoiseen ratkaisuun. Mutta kuolema ei olekaan kaiken loppu, vaan väylä jonkinlaiseen välitilaan: Keskiyön kirjastoon. ”Elämän ja kuoleman välissä on kirjasto”, hän sanoi. ”Kirjaston hyllyt jatkuvat ikuisesti. Jokainen kirja antaa mahdollisuuden kokeilla toisenlaista elämää. Millaista elämäsi olisi voinut olla, jos olisit tehnyt toisenlaisia valintoja? Ja jos voisit perua sen, mitä kadut, tekisitkö jotain toisin?” - Keskiy...
2 kommenttia
Lue lisää »

Suomalaista kansantarustoa ja fantasiaa: Iso härkä

Kuva
Suomalaista mytologiaa fantasian keinoin yhdistettynä 1400-luvun Suomen historiaan. Mikko Kamulan kirjoittamassa Metsän kansa -kirjasarjan toisessa osassa Iso härkä (Gummerus, 2018) Rautaparran perheen tarina jatkuu suoraan siitä, mihin ensimmäisessä osassa Ikimetsien sydänmailla (Gummerus, 2017) jäätiin. Piinaavat painajaiset uhkaavat perhettä Rautaparran perheen päivät täyttyvät vuodenkierron mukaan tehtävillä raskailla töillä, eikä haasteilta voida välttyä tälläkään kertaa. Nimismiehen määräämät valtavat verot painavat perheen isän Jukon ja muiden mieltä, ja hänen vaimonsa Mateli päätyy epätoivoisiin toimiin niiden kattamiseksi. Lapsista Heiska kaipaa ensirakkauttaan Kultaa, ja Varpulla on omat murheensa. Lisäksi perheen nuorinta Tenhoa piinaavat painajaiset valtavasta härästä, joka talloo ihmisiä ja jopa kokonaisia taloja allensa. ”Hädissään Tenho repi tuluspussiaan molemmin käsin, mutta se pysyi tiukasti kiinni. Sitten härkä painoi sarvensa hänen rintaansa vasten. Tenhon tuska...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

En ole yksin, vaikka kirjoitan yksin

Kuva
Aikaisemmassa postauksessani pohdin ajankäyttöä ja eritoten kirjoittamiseen jäävää aikaa . Sain tähän liittyvän hyvän kysymyksen lähipiiristäni: Eikö bloggaaminen sitten vie aikaa muulta kirjoittamiseltani? Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: En ole yksin, vaikka kirjoitan yksin Se oli hyvä kysymys. Muu kirjoittaminen tarkoittaa minulle lähinnä tarinoita, novelleja, runoja… luovaa ja vapaata seikkailua sekä synkkienkin tuntojen purkamista. Riittääkö minulla aikaa siihen sitten tarpeeksi? Kirjoittamishaaveita ja -paineita Totta kai on tilanteita, joissa haaveilen kirjoittavani enemmän. Haaveilen siitä, että minulla olisi romaani, ja vaikka toinenkin, vähintään yksi novellikokoelma ja peräti pari runokokoelmaakin. Nämä nojailisivat sitten mukavasti valmiina ja julkaistuina kappaleina kirjahyllyssäni toisiinsa. Mutta näiden kirjoittaminen ja valmiiksi saattaminen vaatii työtä, työtä ja kertakaikkisen vakavaa työtä. Ja tietysti myös sitä aikaa. Bloggaaminen on taas minu...
6 kommenttia
Lue lisää »

Kunhan voin kirjoittaa, en tarvitse muuta

Kuva
Kun elämä näytti minulle synkän puolensa, turvauduin kirjoittamiseen. ”Kunhan voin kirjoittaa, en tarvitse muuta”, ajattelin tuolloin. Fantasiamaailman juonikoukeroiden ja vähänkin kummallisten hahmojen luominen oli kuin mystinen voima, joka kannatteli minua tämän mustan ajan ylitse. Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Kunhan voin kirjoittaa, en tarvitse muuta Sitten näin valoisuutta. Kirjoittamisen jatkuessa blogin aloittaminen tuntui kutkuttavalta tavalta jakaa ajatuksiani ja kokemuksiani kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta – ennen kaikkea mahdollisuutena johonkin uuteen ja mielenkiintoiseen. Ja näin kävikin. Mutta välillä murehdin, viekö tämä liikaa aikaa tarinoilta, jotka vain odottavat mielessäni paperille pääsyä? Kirjailijana nykypäivänä? Kirjailijana oleminen on varmasti ollut hyvin erilaista aikana, jolloin internet oli vasta uusi tuttavuus eikä blogeista tai somesta ollut tietoakaan. Silloin ymmärtääkseni riitti vain se, että kirjoitti hyvin ja löysi sopiva...
5 kommenttia
Lue lisää »

Klassikkohaaste 23: Tohtori Jekyll ja herra Hyde

Kuva
Sumuisia katuja 1800-luvun Lontoossa, salaperäinen ovi ja sen vastenmielisyyttä huokuva pienikokoinen asukas. Olin odottanut turhan pitkään kirjan Tohtori Jekyll ja herra Hyde (Otava, 2007) lukemista. Klassikkohaasteen 23 myötä siihen avautui loistava mahdollisuus. Huom! Päivitetty versio tekstistä löytyy Substackista: Tohtori Jekyll ja herra Hyde Yllättävä alku vie mukanaan Miten kerrassaan kiehtova ja mielenkiintoinen alku kirjassa oli! Olin jostain syystä kuvitellut, että tarinaa kertoisi nimenomaan tohtori Jekyll, tai edes herra Hyde, mutta näin ei suinkaan ollut. Herra Utterson on viileä ja niukkasanainen lakimies, joka kaikessa vakavuudessaan on kuitenkin auttavainen ja kirjankin mukaan rakastettava. Ja toki myös tohtori Jekyllin hyvä ystävä. Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde Tarina alkaa herra Uttersonin ja hänen toisen ystävänsä, herra Enfieldin, perinteeksi käyneestä sunnuntaikävelystä 1800-luvun Lontoon sumuisilla kaduilla. Sattumalta he törmäävät salaper...
4 kommenttia
Lue lisää »

Kesä vailla suunnitelmia: miten kävi?

Kuva
Kesäni piti olla vailla suunnitelmia. Mennä virran tai tuulen vietävänä ja katsoa, minne sitä sitten viimein laskeutuu. Välillä toki näinkin kävi, mutta enemmänkin vain kirjojen osalta. Kesä vailla suunnitelmia oli ehkä kauniimpi ajatuksena kuin mitä sitten todellisuudessa kävikään. Kun julkaisin postauksen, olin jo seuraavana päivänä syynäämässä läpi Varsinais-Suomen kulttuuritapahtumia. Monia vaihtoehtoja ponnahti silmiini, ja niin suunnitelmani alkoi kehkeytyä. Kirjoja, kulttuuria ja sohvalla loikoilua Päädyin tutkailemaan harrasteajoneuvoja Salon torille ja toisena päivänä kävin ihastelemassa valokuvataidetta Taidemuseo   Veturitallissa . Finncon tuli kahlattua myös läpi Turussa asti , ja sitä seuraavat päivät vietin sateen ropistessa ikkunaan sohvalla vain loikoillen. Mutta lukemista, sitä en juurikaan suunnitellut etukäteen. Lukulistaltani löytyy muutamiakin kirjoja, joita odottelen vapautuviksi kirjastosta. Olen luottanut tähän mennessä lähinnä onneeni, vaikka olen tietoin...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Sujahdus spefi-maailmaan: Finncon 2026

Kuva
Finncon on spekulatiiviseen fiktioon eli scifi-, fantasia- ja kauhugenreihin painottuva kulttuuritapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna peräti 40. kerran. Tapahtuma on tuttuun tapaansa ollut kiertävä, joten onnekseni sen tapahtumapaikaksi valikoitui tänä vuonna Turku. Tapahtumaan kuului kattava määrä erilaisia luentoja kirjoista, kirjoittamisesta, elokuvista, peleistä ja sarjakuvista peräti Wagnerin fantasiaoopperoihin asti. Kirjailijat kertoivat kokemuksistaan ja jakoivat nimikirjoituksiaan. Lukuisilla myyntipisteillä oli kauniita kuvia ja koristeita, taidetta ja jopa hiukkasen historiaakin. Lautapelejä esiteltiin yhdessä kerroksessa ja ulkona oli mahdollisuus päästä kuviin Darth Vaderin kanssa. Olen käynyt Finnconissa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, joten mukavaa nähdä, mihin tapahtuma on tässä välissä ehtinyt kehittyä. Tässä esittelen kuvasarjana lauantaipäivän 11.7.2026 . Tervetuloa mukaan spefi-maailmaan! Kuvassa myyntipisteitä alakerrasta. Tilaa näytti tuossa hetkessä ...
Lähetä kommentti
Location: Turku, Suomi
Lue lisää »

Kesä vailla suunnitelmia?

Kuva
Olen intoutunut suunnittelemaan. Miten paljonkin mietin asioita etukäteen, tarkistan ja otan selvää, lasken, punnitsen… Teen tätä jopa liiaksi asti. Kesä on jostain syystä, tai juurikin tästä syystä, poikkeus. En juurikaan aikatauluta sitä etukäteen. Kesä, eikä mitään tekemistä? Suunnittelemattomuudessa on se hyvä puoli, että voi nauttia enemmän hetkestä. Nauttia siitä tunteesta tai ajatuksesta, mikä milloinkin tulee mieleen, ja toimia sen mukaan. Eräs läheiseni on tässä omimmillaan, ja hänelle tuleekin usein yllättäviä ja mielenkiintoisia ideoita. Niitä sitten toteutamme tilanteen ja sään niin salliessa. Tämäkin kaunis maisema tuli vastaan hieman vahingossa, kun tutun lenkkireitin sijaan meninkin vähän matkaa toiseen suuntaan. Toki kaikkia toiveita tai haaveita kesän suhteen ei tule toteutetuksi, jos niitä ei etukäteen suunnittele. Jotkin tapahtumat ovat vain tiettyyn aikaan ja tietyssä paikassa. Nämä ovatkin minulle hieman hankalampia. Välillä haluaisin olla melkein joka paikassa muk...
2 kommenttia
Lue lisää »

Kohti epävarmuutta: Runo-Kaarina 2026

Kuva
Olen ollut nuorempana melko kilpailuhenkinen, mutta iän myötä kiinnostus kilpailuihin on vähentynyt. En voi silti kieltää tutustuneeni kirjoitusalan eri kilpailuihin, eritoten aloittelijoille suunnattuihin. Voisinko saada jotain irti kilpailuun osallistumisesta? Mahdollisesti jopa oppia jotain uutta? Runo-Kaarina -kilpailu esikoisrunoilijoille Olin kirjoittanut runoja jonkin verran, ennen kuin olin edes kuullut koko kilpailusta. Vaikka runoilu on minulle tärkeä keino ilmaista tunteitani, harmikseni huomasin viimeisestä runostani olevan turhan kauan aikaa. Nähdessäni kilpailun ajattelin, että nyt voisi olla sopiva aika jatkaa runojen parissa. Olihan tässä vielä muutama kuukausi aikaa osallistuakin. Runo-Kaarina -kilpailussa etsitään runokokoelmaa runoilijalta, joka ei ole koskaan aikaisemmin sellaista julkaissut. Palkintona olisi päästä kokemaan koko tuo julkaisuprosessi runokokoelman työstämisestä kansikuvan valintaan, ja lopputulosta pääsisi esittelemään syksyllä Turun kirjamessuilla...
4 kommenttia
Lue lisää »