Onko bloggaamisen aloittaminen liian myöhäistä?

Voiko bloggaamisen aloittaa liian myöhään? Moni teistäkin on varmaan nähnyt useammankin jutun siitä, että bloggaaminen on kuollut ja blogien aika on taakse jäänyttä elämää. Ainakin itse olen törmännyt tämänkaltaisiin julkaisuihin, ja varsinkin silloin, kun aloin tätä blogia suunnitella ja ottaa asioista selvää. Mutta entä jos tarkoitus on vain harrastaa ja saada itselleen mukavaa ajanvietettä? Ehkä tutustua sen kautta uusiin ihmisiin? Voiko silloin bloggaaminen olla koskaan liian myöhäistä?

Kehno ensimmäinen blogi, tai sen yritys

Ensimmäistä kertaa ajattelin kokeilevani bloggaamista syksyllä 2019. Sitä ennen olin miettinyt bloggaamista useastikin, mutta minusta tuntui, ettei minulla ollut siihen mitään hyvää aihetta. Vuonna 2019 aloitin opintoni musiikkialalla ja ajattelin, että tässähän on hyvä aihe blogille. Voisin kirjoittaa musiikista ja siihen liittyvistä opinnoistani. En suunnitellut blogiani tuon enempää etukäteen vaan ajattelin, että minulla on kyllä hyvin aikaa ja materiaalia kirjoittaa, kunhan opinnot vain alkavat.

Kuten arvata saattaa, toisin kävi. Musiikkiopinnot olivat niin aikaa vieviä, ettei minulla ollut pitkien koulupäivien jälkeen yksinkertaisesti jaksamista kirjoittaa enää blogia. Hyvä kun se edes kävi mielessäni. Blogini taisi olla hengissä kaiken kaikkiaan muutaman viikon ennen kuin poistin sen. Kerkesin tekemään siihen muistaakseni peräti kaksikin postausta. Nyt blogiyritykseni hieman jopa huvittaa minua. Mutta vaikka se kehnoksi yritykseksi jäikin, ajatus siitä, että joku päivä vielä aloittaisin blogin, ei poistunut mielestäni.

Meni kuusi vuotta, ennen kuin yritin uudelleen

Ensimmäisiä ajatuksia tästä blogista taisi tulla mieleeni joskus tämän vuoden keväällä. En ollut harrastanut kirjoittamista kovin kauaa, kun mietin, että tässähän olisi blogille hyvä aihe. Ja samalla tietysti pääsisin kehittämään omia kirjoitustaitojani. Mutta olin silti huolissani siitä, mistä tarkalleen kirjoittaisin tai loppuisivatko minulta aiheet kesken. Entä jos olenkin ihan huono enkä osaa kirjoittaa? Viivyttelin siis pitkään, ennen kuin uskalsin alkaa blogia tarkemmin edes suunnitella.

Kävi kuitenkin niin, että kun aloitin blogin suunnittelemisen, innostumisestani ei ollut tulla loppua. Tällä kertaa suunnittelin blogiani huolella, ja tein siihen muutamia blogipostauksi jo valmiiksi. Blogi oli usein mielessäni ja pyörittelin ajatuksiani sen sisällössä, ulkoasussa ja itse sen tekemisestä. Ajattelin itseni kirjoittamassa uusia postauksia keittiön pöytäni ääressä katsellessani välillä maisemia ikkunasta.

Muistivihko ja puuvärit auttavat suunnittelussa.

Mietin pitkään, mistä haluaisin kirjoittaa. Alun perin blogini oli tarkoitus olla vain novelliblogi, johon olisin julkaissut pelkästään kirjoittamiani novelleja. Ajatus siitä alkoi kuitenkin tuntua jotenkin yksitoikkoiselta, enkä halunnut asettaa itselleni liikaa paineita novellien kirjoittamisen suhteen. Olinhan aika vasta aloittanut niiden kirjoittamisen.

Lähdin laajentamaan ajatustani siihen, mitä kaikkea muuta mielenkiintoista kirjallisuus ja sen maailma voisivat tarjota. Huomasin varsin nopeasti, että hyvinkin paljon. Silti itse blogin aloittaminen tuntui haastavalta. Epäilin, olisiko minusta edes pitämään blogia?

Halusin näyttää itselleni, että tällä kertaa onnistuisin

Blogin varsinaiseen luomiseen meni kuukausia siitä, kun ajatus blogista oli edes jossain määrin syntynyt mieleeni. Aloittaminen oli vaikeaa, ja tuntui, että viivyttelin sen kanssa melkein niin paljon kuin oli mahdollista. Päässäni kummitteli edelleen ajatus ensimmäisestä epäonnistuneesta blogistani. Pelkäsin, että tälle blogille kävisi samoin.

Päätin kuitenkin, että yritän jännityksestä huolimatta. Enhän voi edes epäonnistua, jos en ole yrittänyt ensin. Halusin antaa blogilleni ja itselleni mahdollisuuden. Halusin näyttää itselleni, että tällä kertaa onnistuisin paremmin. Lopulta en halunnut olla enää tekemättä blogia, koska halusin kokeilla sitä niin paljon enemmän kuin jännitin sen epäonnistumista.

En voi kuitenkaan kiistää, etteikö minua jännittäisi. Varmasti jokaista blogin aloittajaa jännittää ainakin jossain määrin. Onhan se aika kutkuttavaakin, kirjoittaa omia ajatuksiaan ja pohdintojaan julkisesti kaikkien luettavaksi. Vai onko se edes niin ihmeellistä enää nykypäivänä? Minulle ainakin on. Tuntuu hullulta ajatukselta, että joku edes lukisi jotain kirjoittamaani. Mutta samalla se myös kiehtoo minua.

Onko jo liian myöhäistä?

Pohdin tosissani hetken aikaa, onko liian myöhäistä aloittaa blogia. En edes tiennyt tarkalleen, oliko liian myöhäistä mille. Ajatus tuntui lopulta hieman hassulta, koska mietin, milloin sitten aikoisin aloittaa blogini, jos en aloittaisi sitä nyt? Onko aloittamisen ajankohdalla edes mitään merkitystä?

En haluaisi ainakaan ajatella niin, ja toivon, ettei kukaan muukaan aloitteleva kirjoittaja ajattelisi. Toivoisin, että kaikki, jotka haaveilevat blogin aloittamisesta, uskaltaisivat tehdä sen. Lopulta vain päätin olla välittämättä koko ajankohta asiasta ja keskittyä siihen tärkeimpään, eli kirjoittamiseen.

Nautin kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta. Minua kiinnostavat kirjailijat, heidän elämänsä ja tapansa kirjoittaa. Joku uusi tai hyvin vanhakin kirja voi olla mielenkiintoinen ja mieleenpainuva, ja haluan uppoutua niiden maailmoihin. Haluan nähdä ja kokea kirjallisuutta erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Haluan kehittyä kirjoittajana ja kirjoittaa ylös mietteitäni ja ajatuksiani. Ensi viikollakin olen menossa elämäni ensimmäistä kertaa kirjamessuille Turkuun. Miksi en siis kirjoittaisi näistä asioista?

Tervetuloa seuraamaan blogiani ja toivottavasti viihdyt sen parissa!


Oletko sinäkin uusi bloggaaja?
Mitä ajatuksia blogin aloittaminen on sinussa herättänyt?