Tekstit

Novellit ja pahin viholliseni

Kuva
Novellien kirjoittaminen on välillä hankalaa. Joskus teksti soljuu eteenpäin, melkein kuin itsestään, ja joskus se vain töksähtää paikalleen eikä suostu liikkumaan. Välillä tuntuu, ettei tarinan pariin meinaa millään olla palaamatta, ja välillä taas tuntuu, että tekstin korjaamista ja hiomista välttelee melkein viimeiseen asti. Jokaisella novellilla tuntuu olevan omat vaiheensa ja haasteensa. Oma tapa kirjoittaakin tuntuu olevan välillä hukassa. Kaksi tapaa kirjoittaa novellia Ensimmäisiä novellejani kirjoittaessani huomasin kirjoittavani todella suppeasti. Olin suunnitellut tarinaa mielessäni ja paperille jonkun verran etukäteen , kuitenkin vain hyvin laihan rungon verran . Aloittaessani kirjoittaa tarina vain tuntui etenevän sitä mukaan, mitä enemmän sitä kirjoitin, ja asiat tuntuivat loksaht avan paikoilleen kuin itsestään. M yöhemmin tekstiä lukiessani huomasin kuitenkin, että melkein puolet asioista j äivät vain päähäni eivätkä tulleet kirjatuksi laisinkaan tietokoneen ruudu...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Lukihäiriö-sarja osa 1: Lukihäiriö ja mihin kaikkeen se vaikuttaa

Kuva
Onko sinulla vaikeuksia ylläpitää keskittymistäsi, kun tulee paljon asioita kerralla? Menevätkö vasen ja oikea jatkuvasti sekaisin? Etkö oppinut vierasta kieltä koulussa niin helposti kuin muut koulukaverisi? Lukihäiriö voi vaikuttaa monella eri tavalla ihmisen elämään. Ehkä emme ole tulleet sitä vain ajatelleeksi. Monilla, kuten minullakin aikaisemmin, on käsitys, että lukihäiriö vaikuttaisi vain lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näin ei kuitenkaan ole. Mihin kaikkeen muuhun lukihäiriö voi vaikuttaa? Lukihäiriö, lukivaikeus ja dysleksia Lukihäiriö, lukivaikeus ja dysleksia tarkoittavat kaikki samaa erityisvaikeutta, joka liittyy lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lukihäiriö.fi:n arvion mukaan noin 6-10 prosentilla aikuisista on jonkinasteisia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä hankaluuksia. Eri tasoisia haasteita löytyy siis yllättävänkin monelta meistä. Lukihäiriö on neurobiologinen ominaisuus, eikä sillä ole vaikutusta siihen, onko ihminen älykäs vai ei. Lukihäiriöiset voivat kokea o...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Kosmisen kauhun isä: kirjailija H. P. Lovecraft

Kuva
Howard Phillips Lovecraft oli yhdysvaltainen kirjailija, joka eli vuosina 1890-1937. Hän keskittyi kirjoittamaan novelleja, jotka olivat tyylilajiltaan fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Itse hän kuvaili kirjoittavansa kosmista kauhua, ja H. P. Lovecraftia on myöhemmin pidetty jopa tyylilajin isänä. Elämä ja kuolema H. P. Lovecraft eli elämästään suurimman osan köyhyydessä ja eleli lähinnä saamillaan perintörahoilla ja satunnaisilla kirjoituspalkkioilla. Häntä kuvailtiin pitkäksi ja laihaksi mieheksi, joka hymyili usein, mutta nauroi harvoin. H. P. Lovecraftia pidettiin erakkona, joka kärsi ajoittain mielenterveysongelmista. H. P. Lovecraft ei osallistunut lapsena koulunkäyntiin terveysongelmiensa vuoksi ja etääntyi ikätovereistaan. Hän oli yksinäinen ja sairaalollinen, mutta onnistui samaan ystäviä vanhemmalla iällä. Lovecraftilla oli useita kirjeenvaihtokavereita, joihin hän piti yhteyttä paljon ja välillä hyvinkin pitkien kirjeiden kautta. Hänen uskotaan kirjoittaneen elämänsä aikan...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Onko mitään niin synkkää kuin musta joulu?

Kuva
Kauppakeskuksen lasten leikkipaikka on aivan tyhjillään tiistai-iltapäivänä, kun vilkaisen sinne kävellessäni sen ohitse. Lapset ovat kouluissa ja päiväkodeissa ja ne harvat aikuiset, jotka tulevat minua vastaan, ovat keskittyneitä omiin ostoksiinsa. Vaisu jouluinen musiikki soi kaiuttimista, mutta se ei herätä tunnetta suuntaan tai toiseen. Kävelen myöhemmin uudestaan leikkipaikan ohi ja huomaan nyt miehen istuvan siellä. Aivan yksinään, selaillen pää painuksissa puhelintaan. Pidin tätä ensin hieman omituisena, mutta sitten ymmärsin miestä. Tyhjä leikkipaikka taisi olla rauhallisin paikka koko kauppakeskuksessa. Paikka, jonne piiloutua joulun kiireeltä ja stressiltä. Musta joulu Kauppakeskus tuntuu olevan viimeinen paikka, missä pääsee joulutunnelmaan. Johtuuko se sitten kauppojen liian kirkkaista valoista vai laimeasta joulumusiikista, muista ihmisistä ja heidän luomastaan kiireen tunnusta. Jokainen kauppa on täynnä jotain, mutta ei tule mieleenkään, mitä ostaisin juuri sille tietyll...
4 kommenttia
Lue lisää »

Jos runot eivät kosketa, enkö vain ymmärrä niitä?

Kuva
Olen miettinyt, mikseivät runot monestikaan kosketa minua. En muista montaa runoa, joka olisi edes jäänyt myöhemmin mieleeni. En silti koe, että runot olisivat missään nimessä huono tai tylsä asia. Ehkä en vain ymmärrä niitä. Aloita kirjoittaminen runoista Joskus olen kuullut sanottavan, että kirjoitusharrastus kannattaa aloittaa runoista. En enää muista, mistä kuulin tämän, mutta lausahdus taisi perustua ajatukseen, että runojen kirjoittaminen vaatii tiivistämisen taitoa. En tiedä, onko liian runsaasti kirjoittaminen yleinenkin aloittelevien kirjoittajien ongelma, mutta ymmärsin, mitä ajatuksella haetaan takaa. Joskus on sanan kauneutta, että osaa sanoa isoja asioita vain muutamilla sanoilla. Runoja on tyylilajiltaan varmasti monenlaisia, eivätkä ne kaikki ole minulle mitenkään erityisen tuttuja. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, minusta tuntuu, etten aina vain ihan ymmärrä runojen päälle. En tiedä, onko kyse siitä, etten oikein osaa hahmottaa niitä, vai enkö saa kiinni siitä syvästä tun...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Olemmeko koukussa?

Kuva
Ville-Juhani Sutisen esseessä Koukussa (Suomen kuvalehti, 8.5.2024) Sutinen pohtii Tiktokin ja kirjallisuuden aiheuttamaa koukuttavuutta ja sitä, miksi näihin viihteen eri muotoihin suhtaudutaan niin eri tavalla. Onko koukuttava kirjallisuus sitten huono asia? Olisiko koukuttavuuden aika siirtyä jo syrjään? Koukussa jo 1800-luvulta lähtien Sutisen mukaan koukuttavuutta on käytetty kirjallisuudessa tehokeinona jo 1800-luvulta lähtien. Samat menetelmät ovat hänen mukaansa käytössä myös nykypäivänä sosiaalisen median maailmassa, jossa sivujen sijaan siirrymme kuvista ja erityisesti videoista nopeasti toiseen. Miksi somea ja Tiktokia sitten paheksutaan ja kirjallisuutta ihaillaan, vaikka ne vaikuttaisivat meihin samalla tavalla? Olemmeko koukussa? Ja onko siitä jotain haittaa? ”Samat ihmiset, jotka uppoutuvat kesälomalla tuntikausiksi vetäviin romaaneihin, ovat huolissaan nuorista, jotka selaavat päivät pitkät Tiktokia, vaikka molempien ajanvietteiden takana toimivat samanlaiset riippuvu...
2 kommenttia
Lue lisää »

Vergiliuksesta Eino Leinoon: katsaus antiikin kirjallisuuteen

Kuva
Toinen osa antiikin kirjallisuuden historian luennosta. Ensimmäisessä osassa keskityimme kreikan kirjallisuushistoriaan ja tällä kertaa pureuduimme antiikin roomalaiseen kirjallisuuteen Veli-Matti Rissasen (Turun yliopisto) johdolla luennolla Vergiliuksesta Eino Leinoon – roomalaisen kirjallisuuden synty, kehitys ja jälkivaikutus 22.11.2025. Viimeksi unohdin kysyä tarkemmin Rissasen taustasta, mutta tällä kertaa rohkaistuin siitä kysymään. Hän kertoi opettavansa Turun yliopistossa klassisia kieliä ja tekevänsä parhaillaan toista suomennosta Ciceron kirjeistä, joista kerron myöhemmin lisää. Roomalaisen kirjallisuuden synty, kehitys ja jälkivaikutus Italiassa oli antiikin aikaan useita eri italiankielen sukuisia kieliä, mutta tällä luennolla keskityttiin latinan kieleen ja sen kirjallisuuteen. Antiikin kreikkalainen kirjallisuus oli syntynyt ja kehittynyt ennen latinankielistä, roomalaista, kirjallisuutta, joten roomalaiset ottivat oppia omiin teoksiinsa Kreikasta. Roomalaisen kirjall...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Homeroksesta Runebergiin: katsaus antiikin kirjallisuuteen

Kuva
Olen kiinnostunut kirjallisuuden lisäksi historiasta ja mikäs sen mielenkiintoisempaa kuin kulttuurihistoria, ja tällä kertaa erityisesti kirjallisuuden historia. Pääsin seuraamaan kahta eri luentoa antiikin kirjallisuuden historiasta ja sen vaikutuksesta nykypäivään. Ensimmäisenä oli vuorossa kreikkalaisen kirjallisuuden historia (jonka tässä nyt esittelen) ja toisella kerralla keskityttiin roomalaisen kirjallisuuden historiaan . Kreikkalaisen kirjallisuuden synty, kehitys ja jälkivaikutus Olin kuuntelemassa Veli-Matti Rissasen (Turun yliopisto) luentoa 18.11.2025 Homeroksesta Runebergiin – kreikkalaisen kirjallisuuden synty, kehitys ja jälkivaikutus . Rissanen on aikaisemmin pitänyt luentoja Salon kansalaisopistolla antiikin historiaan liittyen, mutta niitä en ole ollut kuuntelemassa. Pääsisin kuulemma kuitenkin hyvin mukaan, vaikka olin ensimmäistä kertaa paikalla. Tässä alkuun pari nippelitietoa: Antiikin aikaan (tässä tapauksessa kaikista varhaisimmista kirjoituksista noin 500 ja...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Sanojen Salo, sanataiteen ja runouden festivaali 2025

Kuva
Sanojen Salo on Salossa järjestettävä sanataiteen ja runouden festivaali, johon törmäsin oikeastaan ihan vain sattumalta. Selailin Salon kaupungin tapahtumakalenteria ja tämä festivaali iski silmääni. En tiedä, järjestetäänkö festivaali ensimmäistä kertaa, sillä en muista koskaan ainakaan kuulleeni siitä aikaisemmin. Mistään isosta tapahtumasta ei tosin olekaan kyse. Sanojen Salo -festivaali toteutui yli viikon kestävänä aikana, alkaen lauantaista 8.11.2025 ja päättyen sunnuntaina 16.11.2025. Ohjelmaa oli järjestetty jokaiselle päivälle, lähinnä yksi ohjelma per päivä. Ohjelmat olivat keskittyneet Kulttuuritalo Villiin, mutta joitain tapahtumia järjestettiin muualla, kuten eri kirjastoissa, teatterissa tai ravintolassa. Ohjelmaa löytyi niin aikuisille kuin lapsillekin. Festivaalin järjestäjinä toimivat Pro Rantakivet ry ja Salon kulttuuripalvelut . Festivaalin teemana oli leikkisyys ja kielen luova käyttö ” kieli keskellä leikkiä ”. Jos oikein ohjelmalistaa selaillessani ymmärsin, s...
Lähetä kommentti
Location: Salo, Suomi
Lue lisää »

Joskus vain riittää, että kirjoittaa

Kuva
Joskus kirjoittaessaan huomaa, ettei keksikään mitään aihetta kirjoittamiselle. Sanoja ei vain synny. Entä jos ei olekaan mitään sanottavaa? Ja onko se niin vakavaa? Esitelmäni aihe: ei aihetta Olin viettämässä lukion jälkeistä välivuotta Jyväskylän Alkio-opistolla ja kävin siellä ollessani puheviestinnän opintoja. Vaikka emme keskittyneet kurssilla sen nimenkään perusteella lainkaan kirjoittamiseen, muistan kurssilla pitäneeni puheen siitä, etten keksinyt mitään aihetta puheelleni. Kurssilla kävimme läpi, minkälainen hyvä puhe on ja minkälainen puhe sopii eri tilanteisiin. Teimme erilaisia harjoituksia lyhyiden juhlapuheiden pitämisestä 10-15 minuuttia kestäviin esitelmiin. En ollut mielestäni hyvä puhuja enkä viihtynyt ihmisten edessä. Varsinkaan silloin, kun puheen harjoittelemiseen ei annettu liiemmin aikaa. Tyhjä vihko odottaa sanoja sen täytteeksi. Kouluaikoinani harjoittelin esitelmien pitämistä kotona. Näin ne eivät tuntuneet enää niin jännittäviltä esittää sitten koulussa, vai...
4 kommenttia
Lue lisää »