Sujahdus spefi-maailmaan: Finncon 2026

Finncon on spekulatiiviseen fiktioon eli scifi-, fantasia- ja kauhugenreihin painottuva kulttuuritapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna peräti 40. kerran. Tapahtuma on tuttuun tapaansa ollut kiertävä, joten onnekseni sen tapahtumapaikaksi valikoitui tänä vuonna Turku.

Tapahtumaan kuului kattava määrä erilaisia luentoja kirjoista, kirjoittamisesta, elokuvista, peleistä ja sarjakuvista peräti Wagnerin fantasiaoopperoihin asti. Kirjailijat kertoivat kokemuksistaan ja jakoivat nimikirjoituksiaan. Lukuisilla myyntipisteillä oli kauniita kuvia ja koristeita, taidetta ja jopa hiukkasen historiaakin. Lautapelejä esiteltiin yhdessä kerroksessa ja ulkona oli mahdollisuus päästä kuviin Darth Vaderin kanssa.

Olen käynyt Finnconissa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, joten mukavaa nähdä, mihin tapahtuma on tässä välissä ehtinyt kehittyä.

Tässä esittelen kuvasarjana lauantaipäivän 11.7.2026. Tervetuloa mukaan spefi-maailmaan!


Kuvassa myyntipisteitä alakerrasta.
Kuvassa myyntipisteitä alakerrasta. Tilaa näytti tuossa hetkessä riittävän, mutta
todellisuudessa tilanne oli usein toinen. Vaikka luentosalien ilma oli raikas, tunkkaiset
ja kuumat käytävät
ihmispaljouden seassa olivat melkein hikistä puuhaa kiertää läpi.



Paikkana toimi Turun yliopisto, joka oli minulle ennestään tuntematon paikka.
Paikkana toimi Turun yliopisto, joka oli minulle ennestään tuntematon paikka.
Tapahtuma oli jaettu päärakennuksen lisäksi kahteen muuhun rakennukseen ja
 useisiin kerroksiin. Teinkin heti sen virheen, että ryntäsin ensimmäiselle luennolle
hakematta päärakennuksesta tapahtumakarttaa. Toiselle luennolle olikin hieman
hankalampaa päästä, vaikka lopulta löysinkin perille. Ja melkein ajoissa.



Ensimmäinen luento oli Yhteiskunnallinen scifi: Utopiat, dystopiat ja muut mahdolliset  järjestelmät.
Ensimmäinen luento oli Yhteiskunnallinen scifi: Utopiat, dystopiat ja muut mahdolliset
 järjestelmät
. Mielenkiintoinen aihe, ja olisin mielelläni kuullut
tästä lisää. Harmikseni
se jäi hieman liikaa pohtimaan utopian ja dystopian eroja, eikä niinkään näitä
”muita järjestelmiä”, joista oli
si saattanut syntyä mielenkiintoisiakin keskusteluja.



Toinen luento oli Sarjan kirjoittamisen riemut ja haasteet.
Toinen luento oli Sarjan kirjoittamisen riemut ja haasteet, jossa Osuuskumman
kustannustoimittaja keskustel
i kirjasarjoista kahden kirjailijansa kanssa. Mukava luento
muuten, mutta jos oikein ymmärsin, kumpikin kirjailija oli kirjoittanut kirjasarjastaan
vasta ensimmäisen osan (toinen osa oli toki kummallakin tulossa). Olisiko tähän voinut
saada jonkun kokeneemman, jo pidemmälle kirja
sarjassaan ehtineen kirjailijan?
Edes yhden,
jotta keskustelu olisi voinut olla monipuolisempaa. Nyt molempien
 kirjailijoiden kokemukset olivat melko samanlaisia.



Nopeasti kiertelin ihastelemassa myyntikojuja.
Nopeasti kiertelin ihastelemassa myyntikojuja. Olen kieltämättä vähän huono
tekemään ostoksia. Välttelen ostamasta tavaroita, joiden uskon jäävän itselleni lopulta turhiksi.
Vaikka ne kuinka kauniita olisi
vatkin. Kaikkea kaunista ei tarvitse aina omistaa.
No, ostin yhden postikortin, kun en voinut millään vastustaa.



Kolmas luento oli Wagnerin fantasiaoopperat.
Kolmas luento oli Wagnerin fantasiaoopperat, joka oli silkkaa asiaa mututuntuman sijaan.
Vaikka kaikki luennot kestivät 45 min
uuttia, tämä historiaan keskittyvä luento oli
hyvin kattava ja humoristinenkin. Oli mielenkiintoista nähdä kuvia alkuperäisistä
tarinoista, joista Wagner oli ottanut inspiraatiota omiin sävellyksiinsä ja libre
ttoihinsa.



Pihalla sai ottaa kuvan näiden kaverusten kanssa.
Pihalla sai ottaa kuvan näiden kaverusten kanssa. Itse en välitä sellaisesta.
L
apsesta asti olen vähän tuollaisia naamiotyyppejä myös jännittänyt,
joten päädyin ihailemaan heitä vain kauempaa.



Historiallisia tuotteita myi muun muassa Turun linnan museokauppa.
Historiallisia tuotteita myi muun muassa Turun linnan museokauppa.
Tästä olisin voinut ostaa
muutamankin tuotteen ja kirjan.




Viimeisenä luentona kävin kuuntelemassa Perinteiset vs. epätavalliset kirjoitusmenetelmät.
Viimeisenä luentona kävin kuuntelemassa Perinteiset vs. epätavalliset
kirjoitusmenetelmät
. Mielenkiintoista keskustelua siitä, kuinka paljon annetaan
ulkopuolisten tekijöiden vaikuttaa omaan kirjoittamiseen. Toinen kirjailija käytti
lähinnä vain omia tuttuja esilukijoita, kun taas toinen kirjailija kirjoittaa seuraavaa
kirjaansa nuorilta teettämänsä kyselyn perusteella.



”Paska sää” lukee roskiksen kyljessä.
Paska sää” lukee roskiksen kyljessä. Ei minusta, vaikka aurinkoa ja lämpöä,
 ja varsinkin sitä lämpöä, riitti enemmän kuin olisin kaivannut.


Kaiken kaikkiaan Finncon oli kiehtova ja kattava kokonaisuus, jossa pääsi hyvin sujahtamaan spefin jopa hieman kummalliseen, mutta lämpimään maailmaan. Hyväntuuliset ihmiset kävelivät vastaan käytävillä, joista löytyi paljon luettavaa, ihailtavaa ja ihmeteltävää. Paljon mielenkiintoisia ajatuksia heräsi omienkin kirjoitustenkin suhteen. Seuraavaa kertaa tuskin tarvitsee kymmentä vuotta odotella.



Oletko koskaan käynyt Finnconissa?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onko bloggaamisen aloittaminen liian myöhäistä?

Muuttunut Blogit.fi -sivusto

Onko some tarpeellinen blogille?

Klassikkohaaste 22: Ruohometsän kansa